Itsensä työllistäminen

Itsensä työllistäjiä voi löytyä seuraavista ryhmistä:

• Freelancerit (esim. esiintyjät, graafikot, taiteelliset suunnittelijat)

• Kevytyrittäjät (käyttävät laskutuspalvelua ilman omaa Y-tunnusta tai oman Y-tunnuksen kanssa)

• Luovan alan tekijät (esim. taiteilijat tai muusikot)

• Toiminimiyrittäjät (yksityiset elinkeinoharjoittajat)

Itsensä työllistäjät myyvät osaamistaan, palveluitaan tai tuotteitaan asiakkaille, mutta eivät ole työsuhteessa näihin asiakkaihin. Tulo voi tulla usealta eri taholta, ja työn tekeminen on usein itsenäistä.

Apurahalla työskentelevä henkilö ei yleensä ole itsensä työllistäjä suomalaisen sosiaaliturvalainsäädännön ja verotuksen näkökulmasta. Tämä johtuu siitä, että apurahatyöskentely ei ole työsuhde eikä yleensä elinkeinotoimintaa tai yritystoimintaa. Apurahansaaja ei myöskään laskuta ketään eikä toimi toimeksiantosuhteessa.

Lue lisää apurahalla työskentelystä

Mikä on toimeksiantosuhde?

Toimeksiantosuhde perustuu työn tilaajan ja työn suorittajan väliseen sopimukseen, josta käytetään nimitystä toimeksiantosopimus. Freelancerin on tärkeää ymmärtää, että toimeksiantosuhteesta ei synny työsuhdetta. Siksi sopimusta neuvotellessaan on syytä olla tarkkana, ettei tule yllätyksiä, kun työ on jo aloitettu.

Yksittäisestä toimeksiannosta voidaan tehdä suullinen tai kirjallinen toimeksiantosopimus. On kuitenkin erittäin suositeltavaa, että sopimus tehdään aina kirjallisesti. Muodoltaan toimeksiantosopimus voi olla yrityksen valmis sopimuspohja tai vapaamuotoinen sähköposti.

Toimeksiantosopimus voi sisältää ainakin seuraavat asiat:

• Sopijapuolet: toimeksiantaja ja tekijä(t)
• Toimeksiannon sisällön ja aikataulun
• Palkkion tai sen määräytymisen perusteen: esim. urakka- tai tuntiperusteinen
• Arvonlisäveron: ALV täytyy periä ja tilittää verottajalle, jos laskutettava myynti ylittää tietyn rajan (2025 tämä raja on 20 000 euroa vuodessa)
• Kulujen korvaamisen: esim. matkakulut tai materiaalikulut
• Toimeksiannon keston ja aikataulun tai sopimuksen voimassaoloajan
• Maksuehdot ja/tai aikataulu, mahdollinen ennakkomaksu.
• Mahdolliset viivästykset tms.

Toimeksiannosta laaditaan lasku. Laskutuspalvelun kautta tehtävän työn tulee olla toimeksiantosuhteissa tehtävää.

Mikä on kevytyrittäjä?

”Kevytyrittäjä” on termi, joka tarkoittaa henkilöä, joka toimii yrittäjämäisesti, mutta ei ole välttämättä virallisesti perustanut omaa yritystä, kuten toiminimeä. Kevytyrittäjyys on jtapa myydä omaa osaamista tai palveluja ilman täyttä yrittäjävastuuta, ja se sopii erityisesti freelancereille, sivutoimisille yrittäjille tai niille, jotka haluavat kokeilla yrittäjyyttä matalalla kynnyksellä. Kevytyrittäjänä voi myös toimia työn ohessa tai esimerkiksi opiskelun aikana.

Kevytyrittäjänä toimivan on oltava kuitenkin tietoinen, että työttömyysturvaa hakiessaan kevytyrittäjänä tehdyt työt tullaan huomioimaan oikeutta työttömyysturvaan määriteltäessä. Mikäli työvoimaviranomainen katsoo, että kevytyrittäminen estää työn vastaanottamista, oikeus työttömyysturvaan voidaan evätä. Vaihtoehtona voi olla, että sinut katsotaan sivutoimiseksi tai päätoimiseksi yrittäjäksi. Viranomaisen päätös perustuu aina kokonaisharkintaan. Tämä harkinta tehdään siis myös sellaisen kevytyrittämisen kohdalla, jota ei tehdä y-tunnuksen alla ja kevytyrittäjä ei miellä itseään yrittäjäksi.

Kevytyrittäjä käyttää laskutuspalvelua. Laskutuspalveluita on esimerkiksi Ukko.fi, Odeal, Eezy tai OP Kevytyrittäjä. Laskutuspalvelut perivät yleensä 5–7 % palkkiota laskun loppusummasta. Lisäksi tulee mahdolliset muut kulut, kuten eläkevakuutusmaksut (YEL), jos tulot ylittävät tietyn rajan, esimerkiksi vuonna 2025 raja on n. 9010 €/vuosi. Kevytyrittäjä ei ole kirjanpitovelvollinen. Laskutuspalvelu hoitaa paperityöt, kuten verojen tilittämisen.

Kevytyrittäjällä voi siis myös olla Y-tunnus, ja silloin hänen tietonsa löytyvät yritysrekisteristä. Y-tunnus ei kuitenkaan ole pakollinen kevytyrittäjälle.

Kevytyrittäjyyden hyötyjä:

• Ei tarvitse perustaa yritystä
• Hallinnollinen vaiva on pieni
• Hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä

Kevytyrittäjyyden haasteita:

• Ei kaikkia yrittäjän verovähennysoikeuksia
• Palvelumaksut voivat nostaa kustannuksia
• Työvoimaviranomainen on velvollinen tarkastelemaan kevytyrittäjyyttä mahdollisena työttömyysturvaoikeuteen vaikuttavana seikkana.
• Ei automaattisesti oikeutta työttömyysturvaan yrittäjänä

Työttömyysetuudet kevytyrittäjänä toimivalle freelancerille

Mikäli kevytyrittäjänä toimiva freelancer haluaa ajoittaisesta laskuttamisesta huolimatta säilyttää oikeutensa työttömyysetuuksiin, hänen on pystyttävä osoittamaan, että hän on työmarkkinoiden käytettävissä.

TE-toimisto (Työ- ja elinkeinotoimisto) katsoo henkilön yrittäjäksi, kun hänen toimintansa täyttää tietyt yrittäjyyden kriteerit, vaikka henkilö laskuttaisikin esim. kevytyrittäjyyden tai toiminimen kautta. Tämä vaikuttaa siihen, onko henkilöllä oikeus työttömyysturvaan tai peruspäivärahaan.

Työvoimaviranomainen katsoo henkilön yrittäjäksi työttömyysturvalain mukaan, jos

Henkilö toimii elinkeinotoimintaa harjoittavassa asemassa

• Toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö (jos omistus tai johtaminen riittävää)
• Laskutuspalvelun (esim. Ukko.fi, Odeal, Eezy) kautta tehty työ voidaan myös katsoa elinkeinotoiminnaksi
• Kaikki työ, jota ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, katsotaan yritystoiminnaksi. Omistusosuudella tai muodollisella asemalla ei ole merkitystä. Jos työskentelee esimerkiksi laskutusosuuskunnan kautta, on työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjä. Yritystoiminta voi olla joko sivu- tai päätoimista.

Toiminta on itsenäistä ja jatkuvaa 

• Olet itse vastuussa työn sisällöstä ja aikatauluista
• Työtä tehdään useammalle toimeksiantajalle (ei selkeää työsuhdetta)
• Toiminta on säännöllistä tai sillä on selkeä tavoite ansaita

Y-tunnus ei ole välttämätön

• Vaikka henkilöllä ei olisi Y-tunnusta, hänet voidaan silti katsoa yrittäjäksi, jos toiminta muuten täyttää yrittäjyyden tunnusmerkit.

Työvoimaviranomainen tekee asiasta aina kokonaisarvion.

Mikä on toiminimi?

Toiminimi tarkoittaa yksinkertaista ja kevyttä yritysmuotoa, jossa yksi henkilö harjoittaa elinkeinotoimintaa omissa nimissään. Virallisesti tätä yritysmuotoa kutsutaan yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi, mutta arkikielessä puhutaan toiminimestä.

Lue lisää toiminimi-yrittäjyydestä

Mikä on yritysrekisteri?

Yritysrekisteri on viranomaisrekisteri, johon kerätään tietoa Suomessa toimivista yrityksistä. Suomessa keskeisiä yritysrekistereitä ovat:

• PRH:n (Patentti- ja rekisterihallitus) kaupparekisteri
• Verohallinnon yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ, PRH ja Verohallinto ylläpitävät tätä yhdessä)

YTJ-palvelusta voit hakea yrityksiä Y-tunnuksella tai nimellä ja saada ajantasaiset tiedot yrityksestä.

Lue lisää YTJ:stä Lue lisää PRH:sta

Yritysrekistereihin tallennetaan ainakin seuraavia tietoja:

• Yrityksen nimi
• Y-tunnus
• Toimiala
• Osoite
• Yritysmuoto
• Rekisteröintipäivämäärä
• Y-tunnus: Y-tunnus on yksilöllinen yritystunnus, joka annetaan jokaiselle Suomessa toimivalle yritykselle ja yhteisölle. Se toimii ikään kuin yrityksen ”henkilötunnuksena”.
• Muoto: 1234567-8 (seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusnumero)

Ylläolevia tietoja tarvitaan esimerkiksi verotuksessa, laskutuksessa, sopimuksissa ja viranomaisasioinnissa.