Tekijänoikeudet

Yleisesti tekijänoikeuksista

Tekijänoikeussuojaa saava teos on tekijänsä henkisen luomistyön tulos, eli se on oltava seurausta tekijänsä vapaista luovista ratkaisuista ja heijastettava tekijänsä persoonaa. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen persoonallista ilmaisumuotoa, joten se ei suojaa pelkkää ideaa, formaattia, rakennetta tai jäsentelyä.

Tekijällä on yksinoikeus päättää luomansa teoksen käytöstä. Jos useammat henkilöt luovat teoksen yhdessä, tekijänoikeus on heillä yhteisesti.

Tekijänoikeuksien taloudellisista ja moraalisista oikeuksista

• Taloudellisten oikeuksien perusteella vain tekijällä on oikeus sopia haluamallaan tavalla teoksensa käytöstä ja saada tästä käytöstä asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus.

• Moraalisiin oikeuksiin kuuluu muun muassa se, että tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti. Nämä oikeudet jäävät tekijälle vaikka tämä luopuisikin taloudellisista oikeuksistaan.

• Lähioikeudet suojaavat tallenteita kuten videoita tai valokuvia. Esittävä taiteilija kuten tanssija, näyttelijä tai muusikko saa suojaa omalle esitykselleen teoksesta, kun esitys tallennetaan. Myös tallenteen tuottaja kuten tuotantoyhtiö saa oikeuden tallenteeseen.

Jos joku kuitenkin muokkaa alkuperäistä teosta niin, että syntyy uusi ja itsenäinen teos, hänen tekijänoikeutensa ei ole riippuvainen alkuperäisteoksen tekijänoikeudesta.

Tekijänoikeussääntely suojaa tekijöiden luovaa työtä. Ilman tekijänoikeuksia kuka tahansa saisi kopioida toisen luovan työn ilman, että sitä voisi estää.

Kreditointi

Tekijän oikeanlainen kreditointi on osa tekijänoikeuksia ja kyse on tällöin edellä mainituista moraalisista oikeuksista. Tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti ja mainittava esimerkiksi silloin, kun teos esitetään julkisesti tai muuten saatetaan yleisölle.

Hyvän tavan mukaisuudesta

Hyvän tavan mukaisuus voidaan toteuttaa eri tavoin eikä ainoastaan yhtä oikeaa tapaa ole, vaan tilannekohtaisuus otetaan huomioon. Esimerkiksi esittävässä taiteessa hyvän tavan mukaista on kreditoida tekijöitä käsiohjelmassa ja av-tuotannoissa taas lopputeksteissä.

Hyvään tapaan vaikuttaa kullakin alalla vallitseva käytäntö, mutta vaikka jokin kreditointitapa olisi alan vallitseva käytäntö, ei se kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että se olisi hyvän tavan mukainen.

Oikea kreditointi on tärkeää myös, jotta kunnia tehdystä työstä menee oikeaan osoitteeseen ja esimerkiksi Kopiosto-korvaukset maksetaan oikein. Kreditoinnista kannattaa sopia aina etukäteen, jos mahdollista.

Hyvän tavan vastaista voi olla esimerkiksi jonkun tekijän mainitsematta jättäminen, harhaanjohtava tapa ilmaista eri tekijöiden panos tai kreditointi vain rajatuissa yhteyksissä. Myös turhat krediitit henkilöille, jotka eivät teoksen luomiseen ole osallistuneet, voivat olla hyvän tavan vastaisia.

Poikkeukset tekijänoikeussuojaan

Tekijänoikeussuoja ei kuitenkaan ole ikuinen tai täysin rajoittamaton. Jos yksinomainen tekijänoikeus olisi ikuinen ja rajoittamaton, kävisi uuden luominen mahdottomaksi tai ainakin hyvin vaikeaksi. Kaikenlainen uuden luominen tukeutuu jossain määrin vanhaan, jo olemassa olevaan.

Tekijänoikeuspoikkeuksia ja -rajoituksia ovat esimerkiksi:

1. Ajallinen suoja-aika: Tekijänoikeuden suoja-aika on EU-maissa 70 vuotta tekijän kuolemasta tai 70 vuotta viimeksi elossa olleen tekijän kuolemasta, jos teos on luotu yhdessä.
2. Sitaattipoikkeus: laki sallii hyvän tavan mukaisten lainauksien tekemisen julkistetuista teoksista tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
3. Parodia, pastissi ja karikatyyri: aiemmin julkistettua teosta saa käyttää parodiassa, karikatyyrissä ja pastississa.
4. Yksityinen kopiointi: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten.

Onko tekijänoikeuksiani loukattu?

Tekijänoikeuden loukkauksesta on kyse, jos teosta tai tallennetta on luvattomasti muokattu tai levitetty edelleen. Tekijänoikeusloukkaus voi olla myös tekijätietojen mainitsematta jättäminen. Tällaisista tekijänoikeuksien loukkauksista puhutaan usein kansankielisesti plagiointina.

Tekijänoikeusloukkauksia voidaan tutkia hyvitys- ja/tai vahingonkorvauskanteina. Moni tekijänoikeusasia voidaan tutkituttaa myös rikosasioina. Hyvitykset ja vahingonkorvaukset jäävät tekijänoikeusasioissa usein maltillisiksi. Yksi mahdollinen tapa saada asiassa ei-sitova tulkinta on pyytää lausunto Tekijänoikeusneuvostolta.

Lue lisää Tekijänoikeusneuvostosta

Tekijänoikeusasioissa tyypillistä on, että niihin liittyy paljon todistelua siitä, onko kyseessä ylipäätään teos ja kuka teoksen on luonut. Omaa luomistyötä pitää siis voida selvittää jälkikäteen. Siksi oman luomistyön mahdollisimman tarkka dokumentointi on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa.

Sopimuksista ja korvauksista

Sopimuksista

Tekijänoikeuksista ja korvauksista sopiminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Jos tekijänoikeuksista ei ole sovittu mitään, oikeudet jäävät tekijälle, eli ne eivät siirry automaattisesti tilaajalle tai työnantajalle.

Hyvä tekijänoikeussopimus ei ole samanlainen kaikissa tilanteissa. Sopimiseen ei ole yksiselitteistä ohjetta ja siihen vaikuttavat esimerkiksi se, millä alalla toimitaan. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alalla on yleistä, että tekijän kanssa sovitaan laajemmin tekijänoikeuksien siirrosta tuotantoyhtiölle, kun taas esimerkiksi esittävän taiteen puolella tällaiselle ei ole tarvetta.

Tekijänoikeussuojan alaisia teoksia luovan freelancerin tärkeimpiä työkaluja on hyvä tekijänoikeussopimus. Tekijän on tärkeää sopia, että mitä tekijänoikeuksia tilaajalle tai työnantajalle siirtyy (tai ei siirry) sekä maksettavasta korvauksesta.

Freelancerin kannattaa tekijänoikeuksista sopiessaan miettiä ainakin seuraavia asioita:

1. Mistä olen sopimassa ja miksi? Jos sopimuskumppani on vaatimassa laajoja oikeuksia, mutta tälle ei ole selkeää tarvetta, on sopimukseen syytä pyytä muutosta.
2. Kuinka kauan tekijänoikeuksien luovutus on voimassa? Mitä pidempään luovutus on voimassa, sitä suurempi tulisi korvauksen olla.
3. Miten minut tullaan kreditoimaan? Freelancerille oikea kreditointi on usein maksettavaa korvaustakin tärkeämpi.
4. Saanko korvauksen, johon voin olla tyytyväinen? Lue alempaa lisää tekijänoikeuskorvauksista.

Tekijänoikeuskorvauksista

Tekijänoikeuksien luovutuksesta tulee maksaa tekijälle asianmukainen korvaus. Tämän korvauksen oikea suuruus on monitahoinen kysymys, johon ei ole yleispätevää euromäärää tai prosenttia. Lain ohjenuora on, että tekijälle kuuluu asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus.

Tekijänoikeuksen suuruus ja maksutapa vaihtelevat huomattavasti eri alojen välillä. Tekijänoikeuskorvaus voidaan maksaa esimerkiksi jollakin seuraavista tavoista:

• Osana palkkaa tai palkkiota

• Erillisenä kertakorvauksena

• Käytön määrään perustuvana rojaltina

• Yhteishallinnointijärjestöjen maksamana korvauksena

• Yllä mainittujen yhdistelminä

Kaikkiin korvausmalleihin liittyy erilaisia hyötyjä ja haittoja. Esimerkiksi erillinen kertakorvaus on varma ja nopea verrattuna käytön määrään perustuvaan rojaltiin, mutta rojalti voi ajan myötä kasvaa suuremmaksi.

Tekijänoikeuksista ja tekijänoikeuskorvauksista voidaan sopia suoraan yksittäisen tekijän kanssa tai tekijä voi valtuuttaa tekijänoikeusjärjestön myöntämään ja sopimaan luvista.

Yhteishallinnointijärjestöjen kautta maksettu korvaus tarkoittaa tilannetta, kun korvauksesta ei tehdä sopimusta suoraan yksittäisen tekijän kanssa, vaan tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatiot hallinnoivat oikeuksia niiden haltijoiden puolesta. Tällaisia kollektiivisia tekijänoikeusjärjestöjä ovat:

Kopiosto ry Kuvasto ry Sanasto ry Teosto ry Gramex Apfi Avate

Tekijänoikeuskorvauksen verotuksesta

Yksityishenkilön itselleen saama tekijänoikeuskorvaus on verotuksessa niin sanottua veronalaista käyttökorvausta. Tekijänoikeuskorvauksia ei sovitella ansiosidonnaista päivärahaa laskettaessa, mutta ne ovat työttömyysturvaetuuden määräytymisen kannalta pääomatuloihin verrattavia tuloja, jotka huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa.

Lue lisää tekijäoikeuksien vaikutuksista työttömyysetuuksiin