Tässä emme puutu hakemuksen sisältöön tai aiheeseen, jokainen päättäköön omasta taiteellisesta kompetenssistaan ja apurahoja myöntävillä tahoilla on omia painotuksia, jotka vaihtelevat suurestikin. Luonnollisesti jokaisen säätiön omiin hakuohjeisiin tulee tutustua.
Budjetti on kuitenkin sellainen, joka useimmiten tulee tehdä, kun haetaan apurahaa, esim. esityksen tekemiseen.
Aloita ajoissa
Tylsää, mutta totta. Hakemuksen tai sen budjetin voi toki tehdä yhdeltä istumalta ja saada tulosta, mutta ajan kanssa viilaaminen ja höylääminen on myös hyödyllistä.
Mitä hommat maksaa?
Maksatko työryhmälle palkkaa vai apurahaa?
Jos operoit y-tunnuksellisen tahon puitteissa, tulee kaikille maksaa palkkaa työstä ja silloin myös palkan sivukulut, lomakorvaukset ja vakuutukset tulee huomioida budjetissa. Minimipalkat löydät työehtosopimuksesta, mutta esim. valosuunnittelijan keskiansio vuonna 2024 oli 3700 € / kk.
Projektia varten koolle kutsuttu työryhmä voi maksaa jäsenilleen työskentelyn apurahana, jos heidät on mainittu jo apurahaa haettaessa. Tätä voi miettiä esim. työskentelykuukausien määränä. Kuukausittaisen työskentelyapurahan määrittelee jokainen apurahanmyöntäjätaho erikseen ja se vaihtelee 2000 €:n ja 3800 €:n välillä (2025). Alle neljän kuukauden mittaista apurahatyöskentelyä ei tarvitse vakuuttaa.
Mieti, paljonko aikaa ja rahaa kuluu aikuisten oikeasti
Älä alimitoita töitäsi tai käyttämääsi aikaa. On epäammattimaista väittää, että kokoillan näyttämöteos harjoiteltaisiin valmiiksi kahdessa viikossa. Varaa aikaa ja täten myös palkkaa kaikille ajasta, joka työn suorittamiseen menee. Varaa aikaa suunnitteluun ja jälkituotantoon. Jos haet apurahaa muuhun kuin työskentelyyn, esim. materiaalihankintoihin, kaluston vuokraukseen tai tilavuokriin, sanoita nämä budjetissa – onko kaikkea pakko ostaa vai voiko osan vuokrata?
Jos ei pyydä, ei voi saada
Jos haet kolmen kuukauden työskentelyyn rahoitusta, mutta saatkin rahoituksen vain kahdelle kuukaudelle, voit miettiä pystytkö skaalamaan työtäsi alaspäin. Toisin päin tämä ei valitettavasti toimi.
Arvosta omaa ja muiden työtä
Vaikka itse olisitkin valmis tekemään talkoilla töitä, älä oleta sitä muilta. Näkyvyys ja kontaktit eivät maksa laskuja. Välillä on kuitenkin tilanteita, joissa työ halutaan tehdä, vaikka rahoitus ei olisikaan aivan täydellinen. silloin on hyvä tunnistaa, minkä arvoista ilmainen työ on. Joissain apurahahakemusten selvityksissä myös talkootyön voi raportoida. Perimmiltään kysymys on siitä, mitä kenenkin vapaa-aika maksaa ja onko valmis antamaan omaa vapaa-aikaansa muiden käyttöön työnomaisessa ympäristössä.
Näkyykö budjetissa kestävyys: ekologinen, sosiaalinen ja ekonominen?
Haasta itseäsi pohtimaan: onko tuotanto kestävä? Mikä sen rasitus on ympäristölle, onko produktiossa mahdollisuus työskennellä tasavertaisesti kaikkia kunnioittaen ja onko tuotannon rahoitus tasapainossa vai joutuuko joku venymään? Kuka tai ketkä joutuvat mahdollisesti venymään? Onko ratkaisuja mahdollisuus tehdä kestävämmin?
Elinkaari
Miten tuotanto kierrätetään, kun sen elinkaari päättyy? Mitä enemmän toistoja, sen pienempi jalanjälki. Pohdi etukäteen, mitä teoksen materiaaleille tapahtuu, kun teosta ei enää esitetä. Tähänkin voi budjetoida rahaa, jonkunhan jälkityöt on tehtävä. Voit asettaa vaikkapa jäljelle jäävät esiintymisasut, lavaste-elementit tai ostamasi messumaton jo etukäteen vaikkapa kiertotalousalusta Goodstockiin https://www.goodstock.fi.
Resurssoi saavutettavuuteen
Maailma ei ole meille kaikille sama. Miten huomioit saavutettavuuden taiteesi kokemisessa? Onko näkö-, kuulo- tai liikuntaesteiset huomioitu? Entä onko teoksen mukaista tuottaa taustamateriaalia tai käsiohjelma monikielisesti? Saavutettavuus saattaa olla isompi fonttikoko, tarkasti miksattu äänimaisema tai siirreltävä katsomopenkki. Saavutettavuuden edistämiseen voi budjetoida kuluja, esim. käännöstekstien tuottamiseen.
Kysy mielipidettä
Pyydä kaverilta kommentteja hakemukseen. Tämä ei tarkoita oikeakielisyyden tarkistusta, vaan sisältöä – osasitko sanoittaa asiasi ymmärrettävästi?
Jätä hyllylle lepäämään, jos voit
Vaikka idea, hakemus ja budjetti olisivat kuinka hyviä, välillä ei silti saa rahoitusta, tai sitä saa niin vähän, ettei teosta voi tehdä. Silloin voi pohtia, onko projekti pilkottavissa pienempiin osiin tai voiko sen jättää pöytälaatikkoon muhimaan vielä muutamaksi apurahakierrokseksi? Jos idea on hyvä, saa se rahoituksen jossain vaiheessa. Jotkut myöntäjätahot antavat palautetta hakemuksista, nämä mahdollisuudet kannattaa käyttää hyödyksi. Muista, että hylkypäätös ei ole henkilökohtainen loukkaus – leuka rintaan ja kohti uusia hakemuksia!
Esimerkki näyttämöteoksen budjetoinnista
Esityksen lipputuloja ei ole laskettu budjettiin, sillä työryhmä lahjoitti ne luonnonsuojeluun. Katsoja sai valita neljästä eri hintaisesta lipusta, minkä hintaisen lipun ostaa tietäen, mihin rahat päätyvät. Kaupunginteatterin lippuun sisältyy myös edestakainen julkisen liikenteen matkalippu ennen ja jälkeen esityksen.